Migreeni ja jännityspäänsärky

apteekki syke teemaviikko kipuviikko

Migreenissä ja jännityspäänsäryssä tärkeintä on lääkehoidon riittävän aikainen aloitus.

Suurin osa kokee päänsärkyä jossain vaiheessa elämää.
Päänsärylle on useita mahdollisia syitä, mutta yleisimmät ovat migreeni ja jännityspäänsärky.

Jännityspäänsärky on päänsäryistä ehkä yleisin. Sen tarkka syntymekanismi ei ole selvillä, mutta on huomattu, että niska- ja hartia-alueen lihasjännitys liittyy usein jännityspäänsärkyyn ja esimerkiksi työ, jossa on paljon staattisia asentoja, jotka kuormittavat niskan ja hartian seutua, on selkeä altistava tekijä. Jännityspäänsäryn taustalla saattaa olla myös esimerkiksi hampaiden pureminen yhteen nukkuessa tai henkinen jännittyneisyys. Jännityspäänsärky on useimmiten symmetristä, eli ei selkeästi paikannettavissa kummallekaan puolelle päätä ja kipu tuntuu monesti takaraivon, ohimoiden tai päälaen alueen puristuksena tai kiristyksenä.

Raitis ilma, hieronta, venyttely, rentoutus ja liikunta voivat auttaa jännityspäänsärkyyn. Lääkehoitona itsehoidosta saatavat kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet ovat monesti riittäviä, mutta joskus tilanteen pitkittyessä voi olla syytä tukeutua lääkärin harkintaan hoidon suhteen. Itsehoidon valmisteita käyttäessä tulee huomioida tulehduskipulääkkeiden paradoksaalinen haittavaikutus, särkylääkepäänsärky, joka saattaa tulla mikäli tulehduskipulääkettä käytetään kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan.

Migreeni on hieman harvinaisempi ja monesti hieman hankalampi hoidettava. Migreenisärky on tyypillisesti lamauttavaa, toispuoleista ja sykkivää. Migreenille tyypillisiä ovat ennakko-oireet kuten väsymys, haukottelu ja makean himo. Migreeniin voi liittyä myös päänsärkyä ennakoivia esi- eli auraoireita kuten näköhäiriöitä, toispuoleista puutumista tai puhevaikeutta. Useimmiten migreeni alkaa ilman auraoireita kovana tai kohtalaisen kovana toispuoleisena sykkivänä päänsärkynä ja migreeniin voi liittyä myös pahoinvointia ja oksentelua.

Liikunta usein pahentaa migreeniä ja hoidossa keskeistä onkin lepo. Migreenin lääkehoitona toimivat lievissä tapauksissa samat lääkkeet kuin jännityspäänsäryssä, mutta aina ne eivät ole riittäviä. Lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä reseptillä täsmälääkkeitä tai mikäli migreenikohtauksia on kuukaudessa enemmän kuin neljä, voi estolääkitys olla yksi vaihtoehto. Migreeniä hoidettaessa on tärkeää ottaa lääkkeet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa heti oireet tunnistaessaan, silloin lääkkeet toimivat migreeniin parhaiten.

Kovassa päänsäryssä kannattaa hakeutua lääkäriin, jos migreenidiagnoosia ei ole, sillä päänsärylle on myös monia muita ja vakaviakin syitä kuten aivoverenkiertohäiriöt.

Lue lisää päänsäryn tunnistamisesta  ja pääkivun aiheuttajista

Kommentit ovat poissa käytöstä.