Apteekki Syke Bloggaa!

Ripulin itsehoito ja ennaltaehkäisy – Miten vältät ripulin kesällä?

 

Kesäisin ripulin aiheuttaa tyypillisesti ruokamyrkytys. Ripulin ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi hyvällä hygienialla voit välttyä ripulilta.  Jos ripuli kuitenkin yllättää, tärkeintä on korvata ripulin mukana menetetty neste juomalla riittävästi ja levätä. Ammattitaitoiset farmaseutit ja proviisorit opastavat sinua ripulin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa apteekissamme.

 

Ripuli face

Mitä ripuli on?                                                         

Ripulista on kyse silloin, kun uloste on normaalia löysempää ja nestemäisempää. Mahan kouristelu ja pahoinvointi liittyvät usein ripuliin. Ripuli voi esiintyä joko akuuttina tai kroonisena muotona. Akuutti ripuli kestää yleensä vain muutaman päivän ja uloste sisältää paljon vettä. Ripulia voidaan pitää pitkittyneenä, mikäli se kestää yli kaksi viikkoa. Äkillinen ripuli johtuu usein suolistoon kohdistuvasta tulehduksesta, jonka aiheuttavat esimerkiksi bakteerit tai virukset. Tulehduksen lisäksi taustalla voi olla myös lääkitys kuten antibioottikuuri.

Krooninen ripuli kestää puolestaan pidempään ja sen syynä voi olla muun muassa keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus. Mikäli ripuli pitkittyy, on syytä hakeutua lääkäriin. Tässä tekstissä keskitytään lyhytkestoisen ripulin ennaltaehkäisyyn ja itsehoitoon.

 

Ripulin ennaltaehkäisy

Käsihygieniasta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää ripulin ehkäisyssä. Huolellinen pesu vedellä ja saippualla riittävät yleensä. Mikäli pesumahdollisuutta ei ole, on suositeltavaa käyttää käsien desinfiointiin tarkoitettuja valmisteita kuten apteekistamme saatavia antiseptisiä käsigeelejä (Antibac) tai kertakäyttöisiä pyyhkeitä (Neo-Amisept). Nämä kulkevat helposti mukana käsilaukussa ja voit kuljettaa pieniä pakkauksia myös lentokoneessa.

Käsihygienian lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota syödyn ruoan ja juoman laatuun. Erityisesti ulkomailla liikkuessa saa olla tarkkana pullottamattoman veden, jääkuutioiden, jäätelön, kylmien ruokien ja pesemättömien vihannesten kanssa, koska paikallinen hygieniataso voi olla heikkoa.

 

Ripulin itsehoito

Ripuli paranee yleensä ilman lääkehoitoa. Keskeistä ripulin hoidossa on riittävä lepo ja nestetasapainosta huolehtiminen. Nesteytys onnistuu yleensä kotona lukuun ottamatta hyvin pieniä lapsia. Suositeltavia juomia ovat esimerkiksi laimea sokeroitu mehu, mehukeitot, vesi ja tee. Kuivumista voi ehkäistä ja lievää kuivumista hoitaa suoloja ja sokeria sisältävillä valmisteilla kuten Osmosal-, Floridral- ja Specialyt-juomajauheilla sekä Nesteytys ratiopharm-poretableteilla.

Ripulista toipumista voi tukea myös ruokavaliolla. Ripulin aikana on hyvä syödä, koska paastoaminen voi heikentää ruoan imeytymistä suolistosta ja aiheuttaa voimattomuutta. Ruokaa kannattaa nauttia pieniä annoksia kerrallaan. Hyvin rasvaisia ja maustettuja ruokia sekä raakoja kasviksia kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa ripulia. Kahvia ja kofeiinipitoisia juomia ei myöskään suositella. Sen sijaan psylliumia (Husk) on käytetty pitkään normalisoimaan suolentoimintoa. Tilapäisen ripulin aikana suoliston sisältö liikkuu nopeasti, eikä se kerkeä imeä tarpeeksi vettä tai suoloja itseensä. Psylliumkuidut imevät ja sitovat suuria määriä vettä, jolloin uloste siirtyy suolessa hitaammin ja ripuli helpottuu.

Seuraavaksi käsitellään ripulin itsehoitoa neljästä näkökulmasta: Akuutti ripuli, ruokamyrkytys, turistiripuli ja antibioottiripuli.

Akuutti ripuli

Akuutin ripulin hoidossa tärkeintä on nesteytyksestä huolehtiminen. Nesteytyksen lisäksi probioottivalmisteita voidaan käyttää sekä aikuisten että lasten akuutin ripulin hoidossa. Probioottivalmisteet lyhentävät mahdollisesti ripulin kestoa ja pienentävät riskiä ripulin pitkittymiseen. Probiooteiksi kutsutaan eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat myönteisesti ruoansulatuskanavan toimintaan ja terveyteen. Näihin kuuluu Lactobacillus-maitohappobakteerien lisäksi myös muita mikrobeja kuten Bifidobacterium-bakteereita ja Saccharomyces-hiivoja.

Apteekkimme valikoimassa on useita probioottivaihtoehtoja. Vauvoille sopivia ovat nestemäiset Reladrops- tai Gefilus-tipat. Pienille lapsille on saatavilla hyvänmakuisia purutabletteja Rela ja Gefilus kauppanimillä. Purutablettien lisäksi probiootteja on kapseli- ja tablettimuodossa monilla kauppanimillä (mm. Idoform, Maitohappobakteeri Ratiopharm ja Lactoseven). Edellä mainittujen lisäksi Saccharomyces boulardiita sisältävä Precosa-probiootti hoitaa tehokkaasti ripulia.

Probioottien lisäksi akuutin ripulin hoitoon voidaan käyttää aikuisilla ja yli 12-vuotiailla loperamidia (Imodium, Lopex). Se vähentää ripuliulosteiden määrää ja lisää ulosteiden kiinteyttä. Loperamidin lisäksi lääkehiiltä (Carbo medicinalis, Carbomix) voidaan käyttää äkillisen ripulin hoidossa. Sen käytössä on tärkeää huomata muiden lääkkeiden imeytymisen vähenevän.

Ruokamyrkytys

Ruokamyrkytykseksi kutsutaan ruoan tai juoman aiheuttamia suolistotulehduksia. Muun muassa huonosti kypsennetty liharuoka tai useita tunteja lämpimässä säilytetty ruoka voivat olla ruokamyrkytyksen taustalla. Ruokamyrkytyksen oirekuvaan kuuluu ripulin lisäksi oksentelu ja pahoinvointi. Erityisesti kesäaikana ruokamyrkytyksen ennaltaehkäisyssä tulee huomioida ruoan kylmäsäilytys sekä huolellinen hygienia. Ruokamyrkytyksen hoidossa tärkeää on nestehukan korvaaminen ja tarvittaessa suoloja sisältävien liuosten nauttiminen.

Turistiripuli

Ripuli on yleisin matkailijan terveysongelma. Sen aiheuttaa yleensä ruoasta tai juomasta saatu bakteeri. Probiootteja voidaan käyttää turistiripulin ehkäisyyn ja hoitoon. Käyttö kannattaa aloittaa pari päivää ennen matkaa ja jatkaa koko matkan ajan. Mikäli ripuli pitkittyy ulkomailla, on hyvä huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja juoda suoloja sisältäviä oraaliliuoksia. Suoloja sisältävät liuokset tunnetaan ulkomailla nimellä ORS eli Oral Rehydration Solution.

Antibioottiripuli

Antibioottihoito häiritsee suoliston mikrobitasapainoa ja saattaa aiheuttaa ripulin. Ripuli voi ilmaantua antibioottikuurin aikana tai vasta kuurin päättymisen jälkeen. Probiootteja voidaan käyttää antibioottiripulin ehkäisyyn ja hoitoon. Antibioottiripulin riski pienenee käytettäessä probiootteja ennaltaehkäisevästi. Probioottien ja antibioottien ottamisen välillä on pidettävä vähintään kahden tunnin tauko. Poikkeuksena on Precosa, joka on vastustuskykyinen antibiooteille. Se voidaan annostella yhtä aikaa antibioottien kanssa.

 

Ripulipotilas – Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Ripuliin liittyy tyypillisesti vatsakipua, lievää kuumetta ja pahoinvointia. Ripulipotilaan on syytä hakeutua lääkäriin, mikäli

  • vatsakipu on voimakasta
  • yleistila on heikentynyt nesteytyksestä huolimatta
  • esiintyy kuivumisen merkkejä
  • nousee kova kuume
  • ulosteessa on reilusti verta
  • olet juuri palannut ulkomailta ja sinulla on kuumetta
  • kyseessä on pieni lapsi
  • ripuli on pitkittynyt (yli 2 viikkoa).

 

Lähteet:

Käypä hoito –suositus, Itselääkitys

Lääkärikirja Duodecim, Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli

Lääkärikirja Duodecim, Turistiripuli

Reijo Laatikainen, http://www.tervevatsa.fi/ripuli/

Valmisteyhteenveto, Precosa

Kommentit ovat poissa käytöstä.